Kesäkuu 2009

 

KESÄKUU 2009


KESÄLAITUMELLA
 

26.6.2009
 

Kauan odotettu kesäloma on vihdoin ovella. Pyörillä liikkuva lomakoti (matkailuauto) starttaa huomenna, tarkoituksena kierrellä siellä täällä fiiliksien mukaan viikko tai kenties ylikin. Edes sitä ei vielä ole päätetty, suuntaako auton nokka huomenna pohjoiseen vai etelään. Kaikki on avoinna. Jos siltä tuntuu, lautta kuljettaa perheen pyörillä liikkuvine koteineen Ruotsiin tai jopa Keski-Eurooppaankin. Voi taas hyvinkin olla, että lumihuippujen sijasta lähdemme katselemaan kotimaisia kumpareita poroineen. Tai jos ei jakseta ajaa sinne asti, reissu voi jäädä etäisyyksiltään lyhyeksikin stressittömän oleskelun korvatessa kilometrien keräämisen.

Juuri tässä vahvassa fiilispohjaisuudessa on se asuntoautoilun paras juttu. Ei tarvitse varata etukäteen hotelleja, ei tehdä tarkkoja matkasuunnitelmia. Voi mennä sinne, minne sillä hetkellä huvittaa mennä. Tai voi vaikka suunnata säätiedotusten perusteella sinne, mihin Aurinko kulloinkin luovuttaa lämpönsä. Ja jos jonain päivänä ei vain kerta kaikkisesti huvita liikkua metriäkään, voi hyvällä omallatunnolla ja aikataulujen siitä sortumatta, jäädä paikoilleen.

Kaikille tämä ei sovi. Monet haluavat suunnitella reissut tarkasti etukäteen ja hankkia vahvat pohjatiedot kulloisestakin kohteesta ja se on tietysti heidän oikeutensa. Ja varmasti reissun odottaminen on konkreettisempaa ja ehkä sitä myöten tyydyttävämpää silloin, kun tietää, koska ja minne on menossa. Lomatyylejä on yhtä monta kuin meitä ihmisiäkin eikä yksikään ole ainoa oikea tai väärä. Siinä juuri loman viehätys!


 

 

JÄÄHYVÄISET HENKIPARANTAJALLE
 

17.6.2009



Posti toi ikäviä uutisia parantaja Matti Vilokkisen kuolemasta. Toki Matin vaikea sairaus oli ollut tiedossa jo kauan. Jotenkin sitä vain toivoi, että ihme tapahtuisi. Vaikka sairaus olikin vakava, oli vaikea ymmärtää, että se lopulta nujertaisi miehen, joka oli elämänsä aikana parantanut tuhansia ihmisiä. Eipä voi muuta kuin todeta, että nyt oli syystä tai toisesta Matin aika lähteä.

 

Tutustuin Mattiin tyttäreni vaikean sairauden myötä. Kun perheemme asui TAYS:n teho-osastolla huomattavasti enemmän kuin kotona eikä massiivisista hoitotoimista huolimatta sairauteen löytynyt apua, aloimme etsiä muita keinoja. Saimme kuulla henkiparantaja Matti Vilokkisesta, joka oli mm. aiemmin asunutkin kotiseudullamme ja otti täällä myös säännöllisesti asiakkaita vastaan. Mm. terveyskeskuksesta oli kuulemamme mukaan lähetetty hänelle sellaisia lapsipotilaita, joiden korvatulehduskierteen edessä antibiootit olivat voimattomia.

 

En voi kieltää, ettemmekö olisi olleet epäuskoisia, viedessämme tyttäremme ensi kertaa Matin luo. Karhumaisen rauhallinen mies, joka ei tehnyt muuta kuin jutusteli verkkaisesti pitäen samalla käsiään tyttäremme pään päällä. Olimme odottaneet jotain näkyvämpää, konkreettisempaa. Tulokset kuitenkin puhuivat puolestaan. Jokaisen Matin hoitokerran jälkeen tyttären sairaudessa saavutettiin noin 10-12 päivän oireeton vaihe - kun lääketieteen keinoin ei oltu vielä pystytty edes yhden päivän hengähdystaukoon.

 

Muistan eräänkin perjantain. Kun takana oli satakunta tehohoitovuorokautta, niin lapsi kuin me vanhemmatkin olimme niin väsyneitä, että meille ehdotettiin yhteistä kotilomaa lapsen huonosta kunnosta huolimatta. Mahdollisuudesta ilahtuneena varasimme paikat kylpylään, olihan vanhemmalla lapsellamme juuri koulusta hiihtoloma ja poika oli toivonut kylpyläkäyntiä jo kuukausia. - Tuo lapsi ei kyllä taida kylpyläkunnossa olla, hoitajat arvelivat nuoremmasta lapsestamme. Me sen sijaan olimme eri mieltä. Olimmehan sopineet Vilokkisen Matin kanssa, että poikkeamme hänen luonaan matkalla kylpylään. Ja niin vain kävi, että Matin hoito tehosi taas kerran. Perheemme sai lahjaksi hyvin sujuneen kylpyläkäynnin, joka olikin meille todellinen kohokohta ja hengähdystauko vaikeiden kuukausien jälkeen.

 

Hoitava lääkäri, Suomen huippuja omalla alallaan, ihmetteli aina suuresti oireettomia vaiheita. - Mitä tässä on tapahtunut, hän ihmetteli katsoessaan päiväkirjaamme, johon kirjasimme päivittäin kaikki oireet. Normaalipäivinä oireet eivät mahtuneet sille varattuun ruutuun, kun taas Matin hoitojen jälkeen päiväkirjan sivut ammottivat puhtaan valkoisina, tyhjinä. En saanut koskaan kerrottua totuutta tälle elämänsä viralliselle lääketieteelle omistaneelle lisensiaatille. Olihan hän suhtautunut perin alentuvasti jo kysymykseeni kalaöljykapselien suotuisasta vaikutuksesta.

 

Jälkeenpäin ajatellen tunnen itseni Juudaaksi salatessani lääkäriltä totuuden. Vaikka hän tuskin olisikaan uskonut meitä ja vaikka hän olisikin pitänyt meitä hyväuskoisina hölmöinä, jokin ajatus ns. täydentävien hoitomuotojen tehokkuudesta olisi kuitenkin saattanut jäädä itämään aivojen sopukoihin. Viimeistään siinä vaiheessa, kun vuosia olisi kulunut ja tarpeeksi moni vanhempi olisi rohkeasti kertonut kokemuksistaan... Voi miksi en uskaltanut olla se ensimmäinen?

 



Joka tapauksessa lapsemme on jo vuosia ollut oireeton. Vaikka lääkkeet onkin edelleen käytössä sairauden uusimisen ehkäisemiseksi, elämämme on jälleen normaalia. Ei jatkuvaa sairaalassaoloa, ei epätoivoa, ei lapsen itkua eikä vanhempien tuskaa. Niin monessa asiassa kun lääketiede ihmisiä auttaakin, meidän tapauksessamme niin ei käynyt. Sairaus saatiin taltutetuksi vasta saatuamme säännöllisesti apua Matilta. Toiseksi virstanpylvääksi parantumisen tiellä nousi myös Urbanskin Marjon antama bioresonanssihoito. Mutta siitä ehkä joskus toisella kertaa tarkemmin.

 

En uskalla edes ajatella, mikä tyttäremme tilanne olisi nyt, jos emme olisi lähteneet etsimään apua mm. Matilta. Se on kuitenkin selvää, että tytär olisi tällä hetkellä sekä fyysisesti että psyykkisesti vammautunut sen sijaan että on tätä nykyä reipas, toisen luokan syksyllä aloittava koululainen. Vaikka oppimisessa onkin ongelmia vaikean sairauden ja raskaan lääkityksen jäljiltä, ne ovat suuremmassa mittakaavassa mitättömän pieniä murheita - jos niitä edes murheiksi tohtii kutsua. Yhä edelleen ihmettelen päivittäin, miksi juuri me olemme saaneet parantumisen suuren lahjan. Ja Mattihan mahdollisti saman myös tuhansille muille. Siten hänen elämänsä ei todellakaan mennyt hukkaan.


Muuten, nyt kun valtakunnassa puuhataan täydentäviä hoitomuotoja mm. lapsilta rajoittavaa lakia, olen kirjoittanut asian mielettömyydestä mm. täällä.

 

 

 

MITTUMAARIN TAIKAA
 

17.6.2009
 

Juhannusaaton taivas tarjoaa vahvat kuviot. Jo pitkin kevättä käsikynkässä matkaa taittaneet, romanssien ja intohimojen planeetat Mars ja Venus, tekevät juhannusaattona tarkan yhtymän. Siten planeettojen yhteisvaikutus on mittumaarin huumaavassa yössä vahvimmillaan. Yhtymän ollessa aistikkaan Härän merkissä, kaikenlainen hellittely, koskettelu ja nautiskelu ovat siis vahvasti esillä. Osansa saavat niin makuaistien virittely hyvän ruoan ja juoman avulla kuin muunkinlainen ilottelu, luovuus, nautinnollinen luonnossa käyskenteleminen ja elämästä nauttiminen. Juopuahan voi nimittäin monestakin eri asiasta eikä kauniista luonnosta juopuminen ole vaihtoehtona huonoimmasta päästä.

Marsin ja Venuksen kuvaama aistien ilotulitus ilahduttaa eritoten Kauriin, Härän tai Neitsyen merkin keskivaiheilla syntyneitä (käytännössä siis tammi-, touko- ja syyskuun alkupäivinä syntyneitä). Hieman enemmän haasteita kuvio heittää mm. Leijonan, Skorpionin ja Vesimiehen merkin keskivaiheilla syntyneille. Ja vaikka syntymäpäivä ei em. väleihin osuisikaan, jokin muu syntymäkartan kohta voi hyvinkin osua Marsin ja Venuksen amorin nuolien kohteeksi. Jos olet valmis elämäsi seikkailuun, anna palaa! Muutoin kannattaa matkaeväänä pitää myös ripaus varovaisuutta ja maltillisuutta.

Muuten, eihän juhannuksenkaan nautinnot tarvitse suurta extremeä olla. Suurin onni kun varsin usein syntyy perin vaatimattomista, ulkoisista aineksista. Tärkeintä on sisäinen rauha ja harmonia. Mitäpä siis jos noudattaisit tänä juhannuksena vaikkapa itsensä Muumipeikon ohjeita? 

 

MUUMIPEIKON
JUHANNUSRUNO


Pään painan ruohikolle
ja oion jalkojain.
En jaksa pohdiskella,
mä tahdon olla vain.

Sen viisaammat voi tehdä,
mä päivän kultaan jään.
Mä tunnen kaikki tuoksut
ja luonnon loiston nään.

Voi leikitellä mielikseen,
voi ottaa jättää paikoilleen
tai olla niin kuin luonnostaan
ja maata vaan.

Mä peikko siihen uskoon jään,
on maailmaa tää minkä nyt mä nään.


-Tove Jansson -

 

 

 

 

JOUSIMIES - RAKKAUDESTA HEVOSIIN
 

13.6.2009
 

- Me lähdetään iskän kanssa raveihin, tytär ilmoitti kesken kauniin lauantaiaamun. En juurikaan olisi voinut hämmästyä enempää vaikka tytär olisi kertonut heidän juuri pakkaavan Pariisin-matkaa varten. Tyttären ravi-intoa en ihmettele. Onhan hän harrastanut ratsastusta puolet seitsenvuotisesta elämästään. Isä sen sijaan on vannonut, ettei mikään mahti maailmassa saa häntä enää toista kertaa raveihin. Ja hyvin on lupaus pitänyt ensimmäisen ravikäynnin sijoittuessa 80-luvulle.

Mutta rakkaudella on tunnetusti ihmeellinen voima. Isän ja tyttären välinen rakkaus kaataa aidat isän ja hevosurheilunkin väliltä ja saa isän lähtemään innokkaana tapahtumaan, jonka lannanhajua on päivitellyt viimeiset parikymmentä vuotta. Siihen tarvittiin vain hento sormenkoukistus tyttäreltä, joka rakastaa hevosia sydämensä kyllyydestä. Astrokielellä sormenkoukistuksen tehoa lisää se, että tyttären ja isän välillä on kaikista synastriakuvioista toivotuin: Jupiterin ja Kuun yhtymä. Ja vielä molemmin puolin: Isän Jupiter on yhtymässä tyttären Kuuhun Jousimiehessä ja vastaavasti Isän Kuu on yhtymässä tyttären Jupiteriin Ravussa.  

Hevosethan liitetään astrologiassa Jousimiehen merkkin. Hevoshullun tyttäreni kartalla Kuu onkin juuri Jousimiehessä. Tunnen myös monta hevosista kiinnostunutta Aurinko-Jousimiestä. Ja ihmekös tuo, sillä Jousimieshän oli mytologiassa kentauri, joka oli puoliksi hevonen, puoliksi ihminen. Kädessä oleva, taivaita kohti suunnattu nuoli muistuttaa Jousimiehen kosmisesta tehtävästä laajentaa tietoisuuttaan. Irti maallisesta, kohti syvempää ymmärrystä.


Moni Jousimies-vaikutteinen laajentaakin maailmankuvaansa esim. matkailun, seikkailun tai filosofisuuden avulla. Ja keinoillahan ei ole niinkään väliä kuin se, että syntyy ymmärrystä kotipihaa laajemmista asioista. Eläimet ovat yksi keino, Jousimiehellä usein juuri hevoset. Rakkaus ja myötätunto eläimiä kohtaan muuntuu varmasti ennemmin tai myöhemmin laajemmaksi ymmärrykseksi ja hyväksynnäksi koko elämää ja kanssakulkijoita kohtaan.

 

 

 

MIHIN AIKAAN OLET SYNTYNYT?
 

12.6.2009
 

Syntymäkellonaika on astrologiassa äärettömän tärkeä asia. Astrologisen kartan laatija ei kysele kellonaikaa asiakkaalta ilkeyttään tai omaa ja astrologian tärkeyttä tehostaakseen. Kellonaikaa kysytään siksi, että se määrittää kartan huonejaon. Ja huoneethan kertovat ne elämänalueet, joissa kukin planeetta vahvimmin vaikuttaa.

Jos kellonaikaa ei ole, kartan Askendentistä eli Nousevasta akselista ei ole tietoa. Myöskin muut huoneet jäävät hämärän peittoon, samoin työasioista kertova kartan MC. Tarkasti ilmaisten Askendentti määräytyy paikan ja MC syntymäkellonajan mukaan, mutta käytännössä ilman kellonaikaa kumpikin jää tuntemattomaksi.

Astrologi Markku Manninen, kokonaan erilaisen lähestymistavan astrologiaan omaava virtuoosi, on tehnyt syntymäkellonaikojen mukaan seuraavan jaottelun. Mielenkiintoinen teoria, joka ainakin äkkiä omaa ja läheisten karttoja miettiessä pitää paikkansa.

Tässä siis jaottelu a´la Manninen.  

 

Syntymähetki noin klo 6-14

  •  työkeskeinen, asemastaan tietoinen (Aurinko huoneissa 9-12)

Syntymähetki noin klo 14-22

  •  suhdekeskeinen, ihmisläheinen (Aurinko huoneissa 5-8)

Syntymähetki noin klo 22-6

  • itsekeskeinen, omaehtoinen (Aurinko huoneissa 1-4) 

 

 




CLAUDIA EVEN PUHELINNUMERO
 

12.6.2009
 

Saan säännöllisesti puheluita ja viestejä, joissa kysellään selvänäkijä Claudia Even puhelinnumeroa. Laitan sen nyt siis ihan luvan kanssa esille tähän sivuille.

Claudian saat siis kiinni kännykkänumerosta 040-4635102 

 

 

ASTRO-TV
 

10.6.2009
 

MTV3 astui kesän alussa uuteen aikakauteen alkamalla esittää päivittäin astrologia-aiheista ohjelmaa, Astro-TV:tä. Ohjelma näkyy Maikkarin kanavalla jokaisena arkipäivänä klo 12:25. Ruudussa on livenä viisi eri astrologia, kukin aina yhtenä viikonpäivänä kerrallaan. Katsojilla on mahdollisuus soittaa studioon ja kysyä kartastaan, elämästään, luonteestaan jne... Taustalla päivystää myös puhelinlinja, jonne voi soittaa lähes kellon ympäri, joskin kovin syvällisiin juttuihin puhelun aikana tuskin on mahdollisuutta kustannussyistä lähteä. Minuuttitaksa kun on aika hulppea.

On aivan upeaa, jos ihmisten tietoisuus astrologiasta lisääntyy ohjelman myötä. Yhä uudelleen törmää asenteisiin, joissa viikkolehtien horoskoopit ovat ihmisten mielissä yhtä kuin astrologia. Juuri enempää ei voisi pieleen mennä. Siten tietoisuuden lisääntyminen astrologian suhteen on melkeinpä sananmukaisesti taivaallista.

Kun Suomen Astrologinen Seura välitti aikoinaan jäsenille Maikkarin pyynnön astrologeista tai astrologian harrastajista, en itse uskaltanut tarttua toimeen. Olen kirjoittaja, en puhuja. Tarvitsen tulkinnan tekemiseen aikaa ja rauhaa tutustuakseni karttaan perinpohjin. Minulta ei kertakaikkisesti onnistu ex tempore tulkinta puhelimessa, karttaan yhtään etukäteen perehtymättä.

Kunnioitan siis täydestä sydämestäni niitä rohkeita astrologian ammattilaisia ja harrastelijoita, jotka ovat ohjelmaan tai puhelinlinjoille uskaltautuneet. Teette hyvää työtä tuodessanne astrologiaa yhä enemmän ihmisten tietoisuuteen! Toivotaan, että myös asiakkaat tulevat tyytyväisiksi, ja siten astrologian tunnettavuus lisääntyy ohjelman myötä nimenomaan positiivisessa mielessä.

PS. Lämpimiä terveisiä ohjelmaan erityisesti Theolle! Olet ollut tosi upea, lämmin ja varmasanainen.

 

 

MYSTISESTI KADONNUT TERÄSLINTU
 

2.6.2009



Jälkiä jättämättä hävinnyt teräslintu, Air Francen lento 477, on herättänyt katoamisellaan monenlaisia spekulaatioita. Miten on mahdollista, että matkustajakoneen kokoinen esine katoaa nykytekniikalta jäljettömiin?

Mielenkiintoisinta ihmettelyissä on se, että villeistä arvailuista on rivien välistä luettavissa toivo ihmeisiin. Ei niin, että juuri kukaan enää toivoisi matkustajien ilmaantuvan hengissä ja hyvinvoivina vuorokauden kadoksissa olon jälkeen. Ihmiset tuntuvat kaipaavan mystiikkaa, sitä että mystisiä, selittämättömiksi jääviä juttuja oikeasti tapahtuisi. Ihmiset haluavat uskoa ihmeisiin. Sillä jos ihmeet olisivat mahdollisia, ne voisivat tapahtua myös omalla kohdalla. Ja positiivisia ihmeitähän moni meistä toivoo elämäänsä aina silloin tällöin.

Itsekin toivon ajoittain, että maailmassa tapahtuisi jokin sellainen, suuren luokan, järjellä selittämätön tapahtuma, joka havahduttaisi ihmiset siihen, että elämässä on muutakin kuin minkä silmä näkee tai järki ymmärtää. Toki en tarkoita, että tapahtumaan olisi liityttävä Air Francen turman kaltaisia ihmishengen menetyksiä vaan maailmaa järisyttävä ihme voisi toki olla positiivinenkin - ja mielellään olisikin juuri positiivinen. Vaikka selittämättömäksi jääneen tapahtuman ymmärtäminen joidenkin perusturvallisuutta ensin järkyttäisikin, kääntöpuolena yhä usempi alkaisi miettiä elämän mystisempiä ulottuvuuksia. Elämästä tulisi väistämättä aina vain vähemmän materiaan ja pinnallisiin arvoihin turvaavaa ja yhä enenevässä määrin henkisiin sfääreihin sukeltavaa ja se olisi tietysti upea asia niin meidän ihmisten kuin koko maapallommekin kannalta.

Tosin tämä teräslintu ei sittenkään vielä taida olla se herättelijä. Uusimmat uutiset kun kertovat, että istuimia on juuri löydetty merestä. Oikeastaan harmi. Toivoin jo niin, että suurisuuntainen, tiedotusvälineiden kautta koko maailman tietoisuuteen tuleva mysteeri olisi oikeasti tapahtunut. Eipä silti, itse uskon ihmeisiin joka tapauksessa.



 

ANGIINAN KOURISSA
 

2.6.2009



Kesän helteisimmät päivät ovat kuluneet angiinan kourissa. Liekö tässä vanhuuden myötä tullut lapseksi jälleen lastentauteineen päivineen... Eihän angiina sinänsä vain lasten riesa ole, mutta itselläni kyseinen tauti liittyy kiinteästi nuoruuteen, jossa noin kymmenen, perättäisen angiinan putki päättyi vasta sitten, kun nielurisat jäivät TAYS:n leikkaussaliin.

Virallisen terveydenhuollon edustajia juuri viikko sitten messevästi lääketehtaan mannekiineiksi nimitellyt allekirjoittanut onkin nyt ottanut lakin nöyrästi kouraansa napsien kiltisti antibiootteja. Ei silti, vaikka kuulunkin niihin, jotka liputtavat täydentävien hoitomuotojen puolesta, kyse ei kuitenkaan ole siitä, että täydentävät hoitomuodot ohittaisivat virallisen lääketieteen tai mitätöisivät sen. Toki molemmilla on paikkansa ja pitääkin olla. Siksi on erinomaisen fiksua, että aiemmin vaihtoehtoisiksi hoidoiksi nimettyjä luontaishoitoja onkin yhä enemmän alettu kutsua nimellä täydentävät hoidot. Sillä toisiaan täydentäviähän ne ovat, enkä usko, että kumpikaan puoli pääsee täyteen tehoonsa ilman toista puolta, ei edes virallinen lääketiede.

Mielenkiintoisesti eri aurinkomerkkien terveysriskit pitävät paikkansa nekin. Härän merkissä syntyneillähän nimenomaan kurkun sanotaan olevan ns. heikko kohta, ja niin minulla kuin monella samanmerkkisellä tuttavallakin asia on käytännössä todennettu monen erilaisen kurkkutulehduksen ja kivistyksen voimin. Kaksosilla taas riskinä ovat alempien hengityselimien ja keuhkojen ongelmat. Monella tämäkin on osoittautunut todeksi. Mm. poikani, äitini ja anoppini - Kaksosia kaikki - ovat toistuvasti kärsineet mm. pitkittyneestä yskästä.

Aivan jokaisella aurinkomerkkien pohjalta tehty, karkea yleistys terveysongelmista ei onneksi päde. Astrologinen kartta kun on perin monimutkainen kokonaisuus - aivan kuten me ihmiset ja elimistömmekin - eikä yksikään kuvio ole koskaan tuomio. Vaikka kartalta löytyisikin riski johonkin - oli se vaikkapa terveysongelma - pystymme kuitenkin omilla valinnoillamme ja päätöksillämme toimimaan niin, että vältämme riskin. Käännämme ikäänkuin tappion voitoksemme.

Juuri siksi tarkkojen ennusteiden tekeminen on astrologian avulla mahdotonta niin terveyden kuin muunkin elämän suhteen. Emme ole tahdottomia marionetteja, joita tähdet liikuttelevat haluamaansa suuntaan. Tähdet vain altistavat erilaisille asioille, heittelevät eteemme haasteita ja mahdollisuuksia, joita kohdatessamme toimimme oman kykymme ja tahtomme mukaisesti.

Jos terveysastrologia kiinnostaa, lukaisepa vaikka http://www.kuutarha.fi/juttuarkisto/astroaiheita/astrologia_terveysongelmien_kart/. Ota teksti kuitenkin enemmän vinkkinä kuin tuomiona. Terveydestäsi päätät paljolti myös sinä itse.